Satamaoperaattoriyrityksen muutosjohtaminen konttiterminaalista multimodaaliksi

Vuoden 2007 joulukuussa metsäyhtiö UPM Kymmene Oyj ja satamaoperaattori Steveco Oy ilmoittivat vetäytyvänsä Haminan satamasta. Stevecon ohella Haminassa toimi tuolloin toisena satamaoperaattorina Haminan kaupungin omistama Hamina Multimodal Terminals Ky – HMT. UPM:n ja Stevecon jättäessä Haminan seuraavien kolmen kuukauden sisällä jäi HMT satamaan lähes ainoaksi operatiivista ahtaustoimintaa harjoittavaksi yritykseksi. HMT joutui organisoimaan toimintansa kokonaan uudelleen muutaman viikon siirtymäajalla. Lähes ainoastaan kontinkäsittelijänä toiminut ahtausyritys sai seuraavina viikkoina käsiteltäväkseen myös Ro-Ro- ja Sto-Ro-lastit, joista aikaisempaa kokemusta ei ollut kuin hyvin vähän. Opinnäytetyössä on kuvattu kyseistä siirtymäaikaa ja sen mukanaan tuomia haasteita. Työssä on verrattu aikaa ennen vuotta 2008 aina nykyhetkeen saakka. Tavoitteena on ollut miettiä, miten muutoksista on selvitty ja miten niistä olisi voinut selvitä paremmin. Työ pohjautuu tekijän omakohtaiseen kokemukseen, avainhenkilöiden ja asiantuntijoiden haastatteluihin, muutosjohtamista käsittelevään kirjallisuuteen ja yrityksen sisältä saatuun tukeen. Suuret muutokset vaativat aina suunnitelmallisuutta ja ohjausta. Muutos ei synny itsestään, vaan sitä on johdettava. Muutos ilman asiantuntevaa johtamista voi johtaa sekasortoiseen tilaan, ja hyvin hallittuna ja johdettuna se voi puolestaan olla hedelmällinen ja palkitseva. Opinnäytetyössä tarkas-tellaan HMT-yritystä ja muutoksen johtamista konttiterminaalista multimodaaliterminaaliksi.In November 1999, Hamina Multimodal Terminals (HMT) launched stevedoring operations in the Port of Hamina. The company was founded by a U.S based company, CSX World Terminals, and the municipality of Hamina. Until then, Steveco Oy was the only stevedoring company in the port of Hamina. HMT was founded due to Steveco’s decision to withdraw all its container operations to the port of Mussalo, Kotka. The business idea of HMT was to focus mainly on container operations. However, after HMT was founded, Steveco decided to maintain its container handling operations in Hamina. This caused a competition that lasted nearly a decade in the port of Hamina. In November 2001, CSX World Terminals withdrawed from Hamina which made HMT entirely a subsidiary of Port of Hamina. Ever since its foundation, HMT has been a very controversial company in the port of Hamina. This is because the municipality of Hamina owns it by 100 percent. In December 2007, Steveco announced that they would terminate all its stevedoring operations from Hamina and focus on Kotka and the new Vuosaari port in Helsinki. This decision made HMT practically the only stevedoring company in the port of Hamina. At the same time, the operational contract for containers with the shipping line Transfennica Ltd was about to expire. Regardless of Steveco’s decision to leave Hamina, Transfennica made a decision to maintain its traffic in Hamina, and focus all vessel operations, including RoRo and StoRo operations on HMT. Because the company had practically never before been involved with RoRo operations, this decision was rather challenging to HMT. The whole company had to be reorganized only in a matter of weeks. This thesis is a review of the process. The information is based on interviews of people in key positions, and also on personal knowledge and experience

UML Based Requirement Management Process in Mobile Multimedia Software Projects

Requirements management is an important sub-process in software development lifecycle. Its purpose is to assure that the project outcome meets the expectations of the customers and other internal or external stakeholders. Without a proper requirement management projects will certainly fail to deliver within the promised time, budget, scope and quality. To better cope with the requirement related challenges extended Unified Modeling Language (UML) methodologies were studied. These UML extensions can be used to model the business processes and requirements. Currently the UML is extensively used in the industry to design software systems. But when used also to model the business processes and requirements a number of benefits over the tradional way of managing requirements result: tracebility from requirements to design and to implementation is much easier, communication of complex issues and their relation to requirements is much enhanced, understanding of the system behaviour is distributed in the project team and the system model describing the product is more complete, integrated and accurate. As a result of this thesis new type of requirement management process was created. This process is embeddable and applicable to any implementation language and many types of development processes and projects. To succesfully deploy such a process one has to have the necessary tool support and the organisation must be UML literate.Vaatimushallinta on tärkeä aliprosessi ohjelmistojen kehityksessä. Sen tarkoituksena on varmistaa, että projektin tuotos vastaa asiakkaan ja muiden sisäisten ja ulkoisten projektiin osallisten sovittuja odotuksia. Ilman toimivaa vaatimushallintaprosessia projektit eivät onnistu pysymään luvatuissa aika, budjetti, laajuus ja laatukehyksissään. Vaatimuksiin liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi tutkittiin viimeaikaisia laajennuksia UML kuvauskieleen. Näitä UML laajennuksia käyttämällä voidaan mallintaa asiakkaan liiketoimintaprosessit ja vaatimukset. Nykyisin UML:ää käytetään laajasti ohjelmistonsuunnittelussa. Mutta kun sitä käytetään myös mallintamaan liiketoimintaprosesesseja ja vaatimuksia siitä seuraa useita parannuksia perinteiseen tapaan hallita vaatimuksia: vaatimusten jäljittäminen toteutukseen on paljon helpompaa, ongelmallisten asioiden ja niiden vaatimusrelaation kommunikointi on tehokkaampaa, järjestelmän kokonaisuuden hahmottaminen on jakautunut laajemmalle projektitiimissä ja toimitettavaa järjestelmää kuvaavasta mallista tulee kattavampi, integroiduimpi ja enemmän todellisuutta vastaava. Tutkimuksen tuotoksena on uudentyyppinen vaatimushallintaprosessi. Tämä aliprosessi on sulautettavissa ja sovellettavissa mille tahansa ohjelmointikielelle. Se sopii monentyyppisiin ohjelmistonkehitysprosesseihin ja projekteihin. Organisaation täytyy myös hallita UML ja siihen liittyvien työkalujen käyttö

Management of societal value creation through “creating shared value” : Making corporate sustainability more systematic

This thesis was conducted as an assignment for a multinational technology corporation (“the Firm”) headquartered in Finland. The objective of this constructive research was to systematize the Firm’s sustainability strategy by developing a tailored solution for managing societal value creation. Additionally, theoretical understanding of corporate sustainability was refined. Corporate sustainability can no longer be regarded as an optional endeavour due to immense stakeholder pressure. In general, managers have recognized this issue, but they are poorly equipped to implement such aspirations systematically. Literature on corporate sustainability is also disharmonious, boasting a multitude of overlapping concepts with vague definitions and disputed characteristics. Accordingly, this thesis aims to tie up the loose ends in both theoretical and managerial domains of corporate sustainability by drawing on the concept of creating shared value (CSV). Systematization of corporate sustainability is studied with a pragmatic orientation in the context of for-profit organizations. Firstly, the meaning of CSV for business is elaborated. Secondly, contemporary operationalization methods of CSV are synthesized. Lastly, a new framework for managing societal value creation is constructed which aims to solve the Firm’s problem of fragmented sustainability practices. The construction was grounded in a diversified literature review and tailored according to empirical findings on the Firm’s context. This data was collected with standardized open-ended interviews and extracted perceptions were compared with official documents. Finally, the resulting construct was validated by subjecting it to a weak market test to Firm executives. The theoretical contribution was based on a refined conception of CSV. Its original definition was accepted but it was supplemented with enhanced definitional demarcation, role of firms, role of CSV in society, and analytical rigour. Managerial contribution centred on breaking down the complexity related to societal value creation initiatives. Due to being an intensive qualitative study, the theoretical contribution can be generalized analytically whereas the managerial contribution may be generalizable on a case-to-case basis to other firms in similar contexts. Promising avenues for future research were identified especially in terms of internally coherent sustainability performance measurement systems.Tämä konstruktiivinen tutkimus toteutettiin toimeksiantona suomalaiselle teknologiateollisuuden yritykselle (“Yritys”), jolla on myös toimintaa kansainvälisesti. Tavoitteena oli systematisoida Yrityksen vastuullisuuskäytäntöjä yhteiskunnallisen arvonluonnin kontekstissa ja tuottaa tähän räätälöity prosessi. Lisäksi tutkimus pyrki edistämään teoreettista ymmärrystä vastuullisesta liiketoiminnasta ja kehittämään sen jalkauttamiskäytäntöjä. Kasvavan institutionaalisen paineen takia vastuullisen liiketoiminnan harjoittamisesta on tullut yrityksille pakollista toimintaedellytysten turvaamiseksi. Yritysjohtajat tunnistavat tämän tilanteen, mutta heillä ei tyypillisesti ole asianmukaista ymmärrystä tai menetelmiä vastuullisuuden jalkauttamiseen. Kirjallisuudessa on myös runsaasti erimielisyyksiä vastuullisuuskäsitteistä ja niiden merkityksistä. Tämä tutkimus kuroo umpeen nykytietämyksen aukkokohtia hyödyntämällä jaetun arvonluonnin käsitettä (creating shared value eli CSV). Vastuullisuustoiminnan systematisointi rajataan voittoa tavoitteleviin organisaatioihin ja sitä lähestytään pragmaattisesti seuraavilla tutkimuskysymyksillä: 1) mitä jaettu arvonluonti merkitsee liiketoiminnalle, 2) millaisia jaetun arvonluonnin operationalisointikeinoja on nykykirjallisuudessa ja 3) millainen viitekehys Yritykselle tulisi kehittää yhteiskunnallisen arvonluonnin johtamiseen. Ratkaisun rakentaminen perustui monialaiseen kirjallisuuskatsaukseen ja se räätälöitiin Yrityksen nykytilan ja tarpeiden mukaan. Empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja vertaamalla näitä havaintoja Yrityksen virallisiin asiakirjoihin. Konstruktiolle suoritettiin lopuksi heikko markkinatesti haastattelemalla Yrityksen johtohenkilöitä. Tutkimuksen teoreettinen kontribuutio perustui CSV-käsitteen jalostamiseen. Sen alkuperäinen määritelmä hyväksyttiin, mutta sitä täydennettiin selkeämmällä rajauksella, CSV:tä käyttävien yritysten roolilla, CSV:n yhteiskunnallisella roolilla sekä analyyttisyydellä. Liikkeenjohdollinen kontribuutio keskittyi yhteiskunnallisen arvonluonnin kompleksisuuden purkamiseen. Koska kyseessä oli intensiivinen kvalitatiivinen tutkimus, voidaan teoreettinen kontribuutio yleistää analyyttisesti ja liikkeenjohdollinen kontribuutio voitaneen yleistää case-to-case –periaatteella muihin yrityksiin samankaltaisissa konteksteissa. Mahdollisuudet tuleville tutkimuksille ovat lupaavia etenkin aiempaa johdonmukaisempien vastuullisuussuorituskykyä mittaavien järjestelmien kehittämisessä

Segregated brain state during hypnosis

Can the brain be shifted into a different state using a simple social cue, as tests on highly hypnotizable subjects would suggest? Demonstrating an altered global brain state is difficult. Brain activation varies greatly during wakefulness and can be voluntarily influenced. We measured the complexity of electrophysiological response to transcranial magnetic stimulation in one ‘hypnotic virtuoso’. Such a measure produces a response arguably outside the subject’s voluntary control and has been proven adequate for discriminating conscious from unconscious brain states. We show that a single-word hypnotic induction robustly shifted global neural connectivity into a state where activity remained sustained but failed to ignite strong, coherent activity in frontoparietal cortices. Changes in perturbational complexity indicate a similar move towards a more segregated state. We interpret these findings to suggest a shift in the underlying state of the brain, likely moderating subsequent hypnotic responding.</p

Chipster : user-friendly analysis software for microarray and other high-throughput data

Peer reviewe

Toimikorttien käyttö tunnistukseen yrityksen sisällä ja extranet -palveluissa

Tämän diplomityön tarkoituksena on määritellä, kuinka toimikorttia ja varmenteita voidaan hyödyntää tunnistautumisessa Suomen työeläkejärjestelmässä. Diplomityössä kehitetään menetelmät työasemien ja kannettavien tietokoneiden toimikorttikirjautumiselle, sekä etsitään keinoja, kuinka toimikortteja ja varmenteita voidaan hyödyntää keskitetyssä käyttövaltuushallinnassa. Samassa yhteydessä kuvataan varmennepolitiikan avainkysymykset kyseessä olevassa ympäristössä. Työn alussa perehdytään toimikortteihin liittyvään teoriaan, vahvaan tunnistautumiseen, varmenteisiin, eri standardeihin, lainsäädäntöön sekä kryptografian sovelluksiin. Tätä seuraavat Eläketurvakeskuksen tietojärjestelmien ja nykyisten tunnistusmenetelmien sekä biometristen tunnistusmenetelmien esittely ja sovellusmahdollisuudet. Seuraavaksi etsitään toteutusvaihtoehtoja vahvan tunnistautumisen toteuttamiselle toimikortilla Eläketurvakeskuksessa sekä esitellään keskitetty käyttövaltuushallinta. Windows 2003 AD-ympäristöön liittyvät testitulokset ja tulosten pohdinta muodostavat oman kokonaisuutensa kuten myös selvitys siitä, miten varmenteet ja toimikortit saadaan toimimaan Netegrityn SiteMinder ja IdentityMinder -ohjelmien kanssa. Työn lopussa arvioidaan tuloksia sekä niiden toteutuskelpoisuutta tuotannossa. Testien ja selvitysten perusteella luotiin testiympäristöön web-selaimella käytettävä varmennepalvelu eli CA, jolla tuotetaan varmenteita työasemakirjautumiseen eli autentikointiin, digitaaliseen allekirjoitukseen sekä datan salaukseen. Active Directory -määrittelyt sekä sähköpostiohjelman määrittelyt onnistuttiin tekemään niin, että autentikointi, digitaalinen allekirjoitus ja datan salaus onnistuivat myös käytännössä. Myös keskitettyyn käyttövaltuushallintaan liittyvää Netegrity-ohjelmistoa sekä varmenteiden ja toimikorttien toimivuutta ohjelmiston yhteydessä testattiin ja tehtiin asiasta selvitys

Mielipide- ja informaatiovaikuttamisen taito : tapaus Operation Infektion

Propaganda voidaan mieltää virheelliseksi tiedoksi, jolla pyritään vaikuttamaan mielipiteisiin. Eri kulttuureissa ja hallintomalleissa hallinnot käyttävät sitä eri tavoin, mutta pohjimmiltaan propagandan tarkoituksena on olla tietoa jakava. Demokratioiksi miellettävissä yhteiskunnissa propagandaa käytetään ihmisten käyttäytymisen, kuten kulutustottumusten ohjailuun taivuttelun keinoin. Tällaisena voidaan mieltää joukkomainonta. Autokraattisissa yhteiskunnissa hallinnolla on usein monopoliasema tiedon välityksessä, jota ei yleensä kyseenalaisteta. Tämän tyyppisissä yhteisöissä valtaapitävät haluavat hallita omaa julkisuuskuvaansa, sekä myöskin sitä, miltä ulkovallat näyttävät kansalaisten silmin. Kysymys on siis illuusion luomisesta. Paikkaansa pitämätön tieto ja tiedon välitys voidaan karkeasti jakaa kahteen kategoriaan: misinformaatioon ja disinformaatioon. Misinformaation tapauksessa kysymys on lähinnä huhutyyppisestä tiedosta, joka sattumalta saa alkunsa jostakin, ja tarinan kulkiessa edelleen henkilöltä tai välineeltä toiselle, muuttaa muotoaan. Disinformaation tapauksessa on kysymys suunnitelmallisesti tuotetusta valheellisesta tiedosta. Tieto ei ole kokonaan valheellinen, koska muuten se ei olisi uskottava. Tällainen tieto ja sen mahdolliset vaikutukset eri toimijoihin on aina tarkasti ennalta mietitty. Tässä työssä perehdyn juuri tällaiseen tapaukseen, jossa virheellistä tietoa käytettiin suunnitellusti työkaluna informaatiosodankäynnissä. Maailman ollessa kylmän sodan aikana poliittisesti bipolaarinen, Neuvostoliiton sotilastiedustelu ja valtiollinen turvallisuuspoliisi KGB käytti disinformaatiota kampanjoissaan, jotka kohdistettiin sen vastapuoleen eli länteen. Active Measures on ollut Neuvostoliiton, ja sittemmin Venäjän, käyttämä sateenvarjokäsite erilaisille poliittisen sodankäynnin muodoille. Operaatioihin ovat kuuluneet muun muassa salamurhat ja asiakirjaväärennökset, mutta yksi sen keskeinen osa-alue on ollut psykologinen sodankäynti. Yksi sen menestyneimmistä operaatioista oli Operation Infektion, jonka KGB käynnisti vuonna 1983. Maailma on nyt teknisesti toisenlainen kuin 1980-luvulla, mutta informaatiovaikuttamisen taustalla vaikuttava filosofia on periaatteessa sama – vain työkalut ja keinot ovat muuttuneet sofistikoituneemmiksi. Erilaisen informaation täyttämässä ympäristössä kuluttajien tulisi olla valppaina, ja oppia erottamaan tarkoituksella vääräksi tuotettu tieto oikeasta. Siihen liittyy 2020-luvun maailmassa paljon haasteita, koska väärän tiedon tuottaminen on tehty hyvin näkymättömäksi. Viestintäalan ammattilaisille ja viranomaisille on annettu valmiudet tunnistaa valeuutiset oikeista, mutta rivikansalaisille se ei ole itsestään selvää. 1980-luvun tapahtumia voi peilata hyvin myös tähän päivään. Monia luonnollisia asioita ja tapahtumia pyritään politisoimaan, jolla heikennetään vastapuolta ja vahvistetaan omaa asemaa. Tämä ei ole pelkästään valtioiden välistä toimintaa, vaan sitä esiintyy myös sisäpolitiikassa. Maailmanpolitiikan näyttämöllä Neuvostoliitosta on sittemmin tullut Venäjä, mutta sen toimintatavat ovat edelleen samat kuin ennenkin. Tutkielmassa perehdyn case-tutkimuksena tapaukseen Operation Infektion. Pyrin tarkastelemaan, kuinka se toteutettiin, mikä oli sen tarkoitus, toteutuiko se, ja millä tavalla sitä voi peilata nykyisyyteen. Tarkastelen operaatiota teoreettisesti viestinnän ja vaikuttamisen näkökulmasta. Teoreettisena malleina käytän propagandan, disinformaation, misinformaation ja suostuttelun käsitteitä. Tapaus on myös siinä mielessä mielenkiintoinen tarkastelun kohde, että se tapahtui ennen internetin aikakautta, jolloin tiedonvälitys toimi hitaammin ja analogisemmin

Yhteiskunnallisen polarisaation haasteet Yhdysvaltojen demokratiakehitykselle

Yhteiskunnassa debattia pitää yllä mielipiteiden kirjo. Debatin taustalla vaikuttava jännite johtuu siitä, millaisena toinen entiteetti tai toimija nähdään. Carl Schmittin teorian mukaan jännitteeseen vaikuttaa ystävä/vihollinen-erottelu, joka luo poliittisen. Mitä intensiivisempi erottelu on, sitä voimakkaampi on poliittinen. Sama vastakkainasettelun idea on myös polarisaation käsitteen taustalla. Kaksijakoisuuden taustalla vaikuttavat myös erilaiset moraalikäsitykset, joita George Lakoff tutkii. Polarisaatio on yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätön, mutta voimistuessaan liikaa sillä on haitallisia vaikutuksia yhteisölle ja demokratialle. Tämän tutkielman tarkoituksena on luoda läpileikkaus Yhdysvaltain nykyiseen poliittiseen tilaan ja ilmapiiriin, jota tarkastellaan polarisaation käsitteen kautta. Kiintopisteinä on käytetty Barack Obaman ja Donald Trumpin hallintokausia, jotka molemmat jakoivat kansan poliittisesti eri leireihin. Obaman kausi herätti vähemmistöissä toivon tasa-arvoisemmasta yhteiskunnasta ja tulevaisuudesta, kun taas valkoista ylivaltaa ajaville se oli merkki poliittisen vallan iltahämärästä. Kärjistävällä retoriikalla ja vastakkainasettelulla Trump sai muutosvastarintaisen oikeiston taakseen, jolla hän voitti vaalit. Trumpin johdolla politiikka muuttui hyvin oikeistolaiseksi ja muukalaisvihamieliseksi, mikä puolestaan sai liberaalin siiven nousemaan poliittiselle barrikadille – ja polarisaatio kasvoi. Jännitteisen tilan juurisyynä on Yhdysvaltain väestöpohjan kehitys, mikä vaikuttaa negatiivisesti valkoisten suhteelliseen määrään. Demografinen muutos tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa myös poliittisiin valtasuhteisiin. Tässä tutkielmassa tarkastelen poliittisen polarisaation vaikutusta Yhdysvaltain yhteiskunnalle ja demokratiakehitykselle

Revised notched coating adhesion test to account for plasticity and 3D behaviour

Specialized polyamide-imide coating on a CuSn10Pb10 substrate, a material combination utilized often in modern bearing applications, is fabricated using the solvent casting method. The coating adhesion is studied using the well-known notched coating adhesion (NCA) test. Conventionally, the critical strain required to cause the debond propagation is determined by visual observation and indirectly linked to measured strain data to calculate fracture toughness. Here, digital image correlation (DIC) is used to systemically study the coating deformations during testing that enables quantitative determination of the instantaneous debond length. With the introduced method, the critical strain to induce the debond of the coating and the propagation of the debond can be determined for non-elastically behaving specimens reliably. The coating's debond onset is studied with virtual crack closure technique (VCCT) here. The method can take 3D effects into account in detail and provides a sophisticated method to determine the critical energy release rate. Additionally, cohesive zone modelling (CZM) is used to simulate debond progression. Nonlinear stress–strain responses are observed taking place both with the coating and the substrate materials. The results emphasize that the coating plasticity has a remarkable role in the test behaviour which needs to be taken into account in the revised analysis.publishedVersionPeer reviewe